.

.

maanantai 29. marraskuuta 2010

Pulkkailemassa.

Ystäväni Niinan suomenlapinkoira viihtyy pulkassa ja potkurissa, joten piti minun ja Hennan kokeilla, miten Rölli suoriutuu pulkassa olemisesta. Porukoiden autotallin vintiltä löytyi vanhempi pulkka, joka luvattiin testikäyttöön. Röllin kanssa tehtiin tuttavuutta pulkkaan ja nostin Röllin sitten kyytiin. Nätisti napotti siinä niin kauan, kun pulkka lähti liikkeelle; silloin pinkaisi hän äkkiä pois kyydistä. Ja todettiinkin siinä Hennan kanssa, että Rölli taitaapi enemmän olla mielellään vetokoirana kuin kyytiläisenä :D Vuorotellen istuttiin Hennan kans pulkassa ja avitettiin käsillä pulkan liikettä, ettei Röllille jäänyt kaikkea tehtäväksi :D


Ensimmäiset tuttavuudet
pulkan kanssa.


Mikähän se tämä mahtaa olla,
tuumaapi Rölli.


Kovasti se emäntä yritti minua
siihen kyytiin saada.


Nolostutti, kun se lopulta joutui
minut siihen nostamaan.


Hienosti kuulemma istuin
ja odotin :)



Sitten se punainen juttu lähti liikkeelle
ja minä hyppäsin äkkiä pois!


Jännitti!


Sitten sain tehdä niin kuin
emäntä teki, vetää pulkkaa :D


Vaan olihan se huisia!


Tein selväksi, että
olin vetokoira enkä
kyytikoira!



Mutta eihän emäntä
minua kuunnellu!


No sitten pääsin tätin
kaveriksi emäntää
vetämään pulkassa!


Täti vaan liikkui
niin nopeasti, etten
ehtiny ottaa kiinni :P


Haukahdin, että MINÄKIN
HALUAN!


No, pääsinkin sitten tätille
vetokoiraksi :)


Ja kostoksi etten saanut emäntää
vetää liikkeelle, vedin
tätiä kokoajan lumihankeen :D


No sittenpä se ottikin
minut taas
kyytikoiraksi...


Ja ilmeilin emännälle
kivasti :)


Sain taas pulkan yksityiskäyttöön.


Täti tuli kovaa vauhtia, mutta enhän
minä karkuun ehtinyt!



Taas kyytiläiseksi tuli!


Jonkin aikaa oli tuota pulkka-pelleilyä, mutta sitten rauhotuttiin ja Henna otti Röllistä kauniita 7kk -ikäkuvia :)


Rölli on rotevoitunut,
komea uros :)


Rölli tykkää tutkia
kovasti paikkoja!


Mutta ennenkaikkea omat
ihmiset ovat sille tärkeitä :)


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

tiistai 23. marraskuuta 2010

Heippa Zebra!

Röllillä on nyt pienimuotoinen lelujen tuhoamiskausi. Tänään loppunsa näki Johanna-kasvattajalta mukaan saatu pallo-vinkulelu Zebra. Tulin kotiin zumbaamasta ja mieheke olohuoneesta, että "Tulepas katsomaan, mitä Rölli teki Zebralle." Minähän menin ja löysin Zebran olohuoneen pöydältä pallo-vatsa auki purtuna palasina ja pään revittynä.



Mieheke oli estänyt koiraa saamasta palasia tms. suuhunsa, joten suurempaa hätää ei ollut, kuin että Zebra pääsi hengestään ja lähtee matkalle muovipussissa kohti rikkinäisten koiranlelujen taivasta!

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Ulkoilemassa.

Tänään käytiin aamupäivästä Röllin ja miehekkeen kanssa miehekkeen kodin lähistöllä, eräällä metsäpolulla ja metsäkoneen jälkiä pitkin ulkoilemassa. Röllikin sai juosta vapaana, kun isot tiet olivat kaukana ja muita ihmisiä koirien kanssa ei näkynyt. Kameran otin mukaan, että saisin kerrankin ulkoilureissusta kuvia vapaana juoksevasta koirasta, kun se on niin upea näky :) Rölli tykkää kovasti olla vapaana, ja hyvin pysyy mukana, ei lähde hortoilemaan kauas ja pysähtyy välillä katsomaan että minne ne ihmiset oikein jäi :D
Tässäpä kuvia:


Hihnasta irti ja lumia tutkimaan!


Hepulin saattelemana metsään!


Ja takaisin tielle ihmisten
näkökenttään.


Täyttä höyryä etiäppäin!


Ja ihmisiä odottamaan.
Ovat ne hitaita.


Hakkuu-alueella sinkoilua.


Lumi hieman upottaa.


Muttei se vauhtia hidasta, kun
emännällä oli herkkua!


Nyt malttoi hitaammin mennä.


Ja piti hidastaa tunnelin kohdalla.


Tunnelilta käännyttiin takaisin, ja
koiruus sinkoili taas menemään, ja
jäi odottamaan meitä.


Nami-kutsun kuulee!


Iloisena luoksesi juoksee!


Jumittaa.


Ja pää viidentenä jalkana!


Lumi-hepuli!


Jännä haju.


Taas aukealla.


Kovalla vauhdilla tullaan!


Ojan ylitys.


Ja hieno laskeutuminen.


Keppilöinen.


Haju oli ja juoksuun pinkaisu!


Ojan yli ja metsään taas!


Metsän ääniä kuunnellen.


Hieman syvemmälle uskaltaa.


Kuusen alle sujahtaa.


Sieltä äkkikäännöksen jälkeen ..


.. pujotellen ohi puiden ..


.. ojan yli hypäten, omien ihmisten
luo namipalkkio ottamaan, ja kohti
mummolaa tassuttelemaan :)