Merlin kävi keskiviikkona (19.helmikuuta) pallien poistossa Maaningalla kasvattaja-Johannan käyttämänä. Johanna kertoi minun kissaa viiden aikaan hakiessa, että Merlin oli ollut eläinlääkärillä sen näköisenä "Ja minuunhan te akat ette mitään piikkiä laita" - eli korvat sivuilla ja maukumista :D On varmasti ollut näös.
Automatka Johannan luota meille kotiin oli hiljainen, toinen nukkui kantokopassaan uupuneena. Sisälle päästyämme Rölli kävi kopalla pikkukaveria tervehtimässä, ja siitäpä toinen tahtoi kopasta pois. Horjuen ja vauhdilla se otti suunnan Röllin patjalle, jossa nökötti puolisen tuntia. Itse olin koiruuden kanssa olohuoneessa, ja sinneppä se kissakin samalla tavalla liikkuen Röllin petille tämän viereen tuli nukkumaan.
Rölli vähän hermostunut toisen
olemuksesta.
Välillä potilas yritti päästä sohvalle, mutta nostin takaisin lattialle pyllyn pissihajujen takia. Jälleen nukuttiin Röllin vieressä. Merlin oli seisemän aikaan illalla sitä mieltä, että nyt haluan syliin! Olin siinä sohvan nurkkauksessa lattialla molempien karvakavereiden kera.
Rölli oli aika ihmeissään toisen liikkumattomuudesta ja hiljaisuudesta, mutta huolehti: pesi toisen korvat ja hellästi tökki kirsulla ja katsoi minua että mikä sillä on :D Kahdeksan-puoli yhdeksän maissa Merlin käveli jo suoraan ja kokeilin maistuisiko ruoka, kyllä! Illalla kymmeneltä oli jo normaali itsensä, väsynyt vain. Tyytyväisenä tuli miehekkeen ja minun jalkapäähän sänkyyn nukkumaan. Seuraavana aamuna oli kuin mitään leikkausta ei ois ollukkaan.
Silmät oli aika hurjat vielä
nukutusaineen vaikutuksesta.
Ja huolehtiva Rölli.
Kiitos Johanna *sydän*
