Kohta ollaan tammikuu vuodesta 2011 jo käyty. On tämä päivittäminen täällä blogissa vähän jäänyt unholaan, ei ole oikein ollut innostusta rueta päivittelemään, kun ei ole uusia kuvia Röllistäkään tullut otettua.
Uuden vuoden vietto sujui oikein hyvin miehekkeen vanhempien luona. Rölliä käytin iltapissillä siinä pikkusta ennen kuutta ja silloin kuului jo muutama rakettien paukahdus. Rölli vähän höristi korviaan, mutta jatkoi sitten lumen nuuskuttelua. Sisällä oli tavallinen meininki, ei paljoa poikennut arki-illoista. Hieman myö immeiset oltiin maistissa, mutta rauhallisesti. Beethovenia katsottiin ja Rölli pari kertaa puhahti kun telkkarissa iso koira näkyi. Muuten oli rauhallisesti lattialla ihmisten jaloissa luuta syömässä taikka sitten rapsutettavana. Puolilta öin käytiin muutamat raketit ampumassa pihalla, ja Röllille jätettiin siksi aikaa valot ja telkkari ja vielä musiikkia toiseen huoneeseen. Tyytyväisenä jäi nukkumaan meijän huoneeseen, ja unisena tuli vastaan kun sisälle tultiin.
Tammikuu on mennyt nopsasti, paljoa ei ole ehtinyt oikein tapahtua. Rölli näki tätin koiria, Kustia ja Veeraa yhtenä viikonloppuna. Hyviä kuvia olisi tullut metsälenkiltä, mutta Henna-sisko ei jaksanut lähteä mukaan ja minuakaan ei huvittanut kameraa kanniskella. Koirakolmikko ravasi ees taas metsätiellä ohittaen meitä ihmisiä useaan otteeseen, ja hyvin tulivat kaikki luokse kun kutsuttiin ja tietenkin nameilla palkittiin :) Kustilla ja Röllillä oli jo vähän leikin merkkejä ilmassa, ja Rölli yritti Veeran selkäänkin nousta vaikka tämä on niin pieni. Neiti kyllä antoi itsestään kuulua :D Kusti ja Veera ovat leikattuja molemmat.
Rölliä on alkanut tyttöjen hajut lenkillä kiinnostamaan. Pissit kiinnostaa ja niitä kielletään lipsuttamasta ja kovasti aina haluaisi toinen mennä tervehtimään vastaantulevia koirakkoja, mutta niitähän ei tervehditä. Ohittamiset eivät oikein tahdo onnistua, kun herraa ei mitkään namit kiinnosta. Ollaan nyt sitten tien sivuun istutettu koira siksi aikaa että koirakko pääsee ohitse. Eihän se Rölli meinaa malttaa yhdessä kohin olla, mutta uudelleen vaan käsketään istumaan ja hihna pidetään lyhyellä niin eiköhän tämä tästä lutviudu. Herra on myös aikamoinen veturi jos jonkin hajun kirsuunsa saa. Silloin pysähdytään ja käsketään vierelle istumaan ja toinen tulee vikinän kanssa että "mikseisaamennäeteenpäinkunonhyvähaju!?" ja kun rauhottuu viereen ja katsekontaktin ottaa niin sitten jatketaan matkaa. Myöskin ollaan harjoiteltu lähellä kulkemista. Hihna lyhyelle ja koiraa opetetaan kävelemään lähellä. Tämä on hyvä jos jossain ihmisvilinssä pitää tallustella, osaapi koira sitten lähellä olla eikä hihna sotkeudu vastaantulijoihin.
Hyvin koiruus pysyy pihassa, mitä ollaan kokeiltu niin miehekkeen kuin minunkin vanhempieni omakotitalojen pihoilla. Yksin ei tietenkään koiruuden anneta pihalla olla, mutta ihmisten kanssa saa olla, mikäli tottelee :D Miehekkeen vanhemmat eivät pidä pihalla irti, vaan joko minä tai mieheke sitten, kun on sen verran tiheä asutusalue. Minun vanhempieni luona taas Rölli tykkää isäni kanssa tehdä lumitöitä ja hakea halkoja. Naapureita ei ole kuin yksi ja sekin jonkin matkan päässä. Kyllähän se Rölli rajojaan kokeilee että minne asti saa mennä ennenkuin käsky takaisin käypi, mutta hyvin kuuliainen herra on.
Kerrostalokaksiossa elämä sujuu hyvin myös, niinkuin "maallakin". Rölli pärjää koulupäivät yksinään lelujen ja luiden parissa. Tosin luut ovat koskemattomia kun koulusta tullaan ja kun sohvalle asetutaan niin koira hakee luunsa ja menee omalle paikalleen sitä järsimään tai sitten sohvan eteen. Röllillä oli muuttostressiä tuossa syksyllä, kun muutettiin asunnosta toiseen. Kakki öisin muutaman kerran sisälle ja tahtoi sitten useasti yössä ulos. Luultiin jo tuon johtuvan ruuasta, joten kokeiltiin toista ruokamerkkiä, mutta muutosta ei tapahtunut, palattiin entiseen. Kuukauden jälkeen tilanne palasi täysin normaaliksi, kun Rölli huomasi, että ihan samanlainenhan se tämäkin kaksio on mitä entinenkin, ja samat huonekalut ja ihmiset :) Automatkat sujuu hyvin. Koiruus matkustaa takapenkillä turvavyövaljaissaan tyytyväisenä. Välillä pitää etupenkille kurkistaa, että ihmiset ovat tallella :) Uikutus alkaa, jos musiikki on liian hiljaisella :D
Tässäpä tilannekatsausta meijän elämästä :) Kuvia ei nyt valitettavasti ole, mutta Rölli näyttää ihan samalta kuin jouluisissa kuvissakin, yhtä ihana