Pulkkailemassa.

Ystäväni Niinan suomenlapinkoira viihtyy pulkassa ja potkurissa, joten piti minun ja Hennan kokeilla, miten Rölli suoriutuu pulkassa olemisesta. Porukoiden autotallin vintiltä löytyi vanhempi pulkka, joka luvattiin testikäyttöön. Röllin kanssa tehtiin tuttavuutta pulkkaan ja nostin Röllin sitten kyytiin. Nätisti napotti siinä niin kauan, kun pulkka lähti liikkeelle; silloin pinkaisi hän äkkiä pois kyydistä. Ja todettiinkin siinä Hennan kanssa, että Rölli taitaapi enemmän olla mielellään vetokoirana kuin kyytiläisenä :D Vuorotellen istuttiin Hennan kans pulkassa ja avitettiin käsillä pulkan liikettä, ettei Röllille jäänyt kaikkea tehtäväksi :D

Ensimmäiset tuttavuudet
pulkan kanssa.

Mikähän se tämä mahtaa olla,
tuumaapi Rölli.

Kovasti se emäntä yritti minua
siihen kyytiin saada.

Nolostutti, kun se lopulta joutui
minut siihen nostamaan.

Hienosti kuulemma istuin
ja odotin :)

Sitten se punainen juttu lähti liikkeelle
ja minä hyppäsin äkkiä pois!

Jännitti!

Sitten sain tehdä niin kuin
emäntä teki, vetää pulkkaa :D

Vaan olihan se huisia!

Tein selväksi, että
olin vetokoira enkä
kyytikoira!

Mutta eihän emäntä
minua kuunnellu!

No sitten pääsin tätin
kaveriksi emäntää
vetämään pulkassa!

Täti vaan liikkui
niin nopeasti, etten
ehtiny ottaa kiinni :P

Haukahdin, että MINÄKIN
HALUAN!

No, pääsinkin sitten tätille
vetokoiraksi :)

Ja kostoksi etten saanut emäntää
vetää liikkeelle, vedin
tätiä kokoajan lumihankeen :D

No sittenpä se ottikin
minut taas
kyytikoiraksi...

Ja ilmeilin emännälle
kivasti :)

Sain taas pulkan yksityiskäyttöön.

Täti tuli kovaa vauhtia, mutta enhän
minä karkuun ehtinyt!

Taas kyytiläiseksi tuli!

Jonkin aikaa oli tuota pulkka-pelleilyä, mutta sitten rauhotuttiin ja Henna otti Röllistä kauniita 7kk -ikäkuvia :)

Rölli on rotevoitunut,
komea uros :)

Rölli tykkää tutkia
kovasti paikkoja!

Mutta ennenkaikkea omat
ihmiset ovat sille tärkeitä :)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!